Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD, temporomandibular disorders) on yleisnimitys vaivoille ja kivuille, jotka sijaitsevat leukanivelien, purentalihasten ja kasvojen alueella. TMD-vaivat ovat hyvin yleisiä ja esiintyvyys aikuisilla on noin 30% luokkaa ja lapsilla/nuorilla noin 11%. (1) Esimerkiksi Yhdysvalloissa hoitokulut ovat olleet vuosittain viimeaikoina noin 4 miljardin dollarin luokkaa, eikä tähän edes lueta mukaan kuvantamiskustannuksia. Tällä hetkellä uskotaan, että TMD-vaivojen esiintyvyys olisi nousussa muun muassa koronaviruspandemian seurauksena. Esiintyvyyden kasvuun voi vaikuttaa myös se, että kyseinen vaiva tunnistetaan nykyään paremmin. TMD-vaivoille on luotu vuonna 2014 oma diagnostinen kriteeristönsä, joka löytyy nimellä ”The diagnostic criteria for TMD (DC/TMD)”. Purentaelimistön vaivat jaetaan pitkälti kahteen ryhmään, nivelperäisiin ja lihasperäisiin aiheuttajiin, mutta usein TMD-vaivojen ohella esiintyy myös niskakipua sekä päänsärkyä, mitkä täytyy potilaan tutkimisessa ja hoidossa ottaa huomioon. (2,3)
Mistä purentaelimistön vaivat johtuvat?
Tällä hetkellä tiedämme, että TMD-vaivojen syy on multifaktoriaalinen eli monitekijäinen. Tiedämme siis monia tekijöitä, jotka liittyvät kipuihin, mutta vaivojen ja riskitekijöiden väliset suhteet ovat epäselviä. Mikä siis aiheuttaa mitäkin, ja mikä johtuu mistä? Esimerkiksi aiheuttaako lihasjännitys kipua, vai tuleeko lihasjännitys kivun seurauksena? Muun muassa seuraavanlaisia tekijöitä on liitetty TMD-vaivoihin:
Lihasjännitys – ei kuitenkaan ole selvää, mistä kipu aiheutuu lihasperäisissä ongelmissa. On ehdotettu muun muassa iskeemistä kipumallia ja kroonisissa tapauksissa taas keskushermoston herkistymistä
Bruksismi eli hampaiden narskuttelu – tieteen valossa esiintyy epävarmuutta narskuttelun merkityksestä TMD-vaivojen suhteen, sillä osalla narskuttelijoista esiintyy TMD-vaivoja, kun taas osalla ei. Sama epävarmuus pätee hammaskiskojen hyötyihin kivunhoidossa, vaikka osa potilaista kokeekin kivunlievitystä kiskojen käytön seurauksena (4,5,6)
Jatkuva leuan käyttö, esimerkiksi purukumin syöminen
Toistuvat (fyysiset) traumat
Psyykkinen ja emotionaalinen stressi – TMD-vaivoista kärsivillä esiintyy enemmän masennusta kuin terveillä verrokeilla, ahdistuksen osalta suhde on epäselvempi. Tutkimusten tulokset kuitenkin vaihtelevat paljon, ja lisää tutkimusta tarvitaan (7)
Purennalla ei näytä olevan juuri yhteyttä TMD-vaivoihin, tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö purennalla yksilötasolla olisi mitään merkitystä (8,9)
Ikä – TMD-vaivoja esiintyy eniten 20-40-vuotiailla, naiset kärsivät vaivasta miehiä enemmän (10)
Yleisimmät TMD-vaivat
Kuten edellä kirjoitinkin, TMD-vaivat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, lihas- ja nivelperäisiin aiheuttajiin. Toki vaivan syynä voi olla myös molempien kombinaatio. Mielenkiintoista on, että vaikka osalla ihmisistä on havaittavia rakenteiden muutoksia esimerkiksi leukanivelessä, ei heille silti välttämättä synny mitään kipuja. Kudosvaurio ei siis aina ole yhtä kuin kipu. Alla yleiset diagnoosit DC/TMD kriteeristön mukaisesti, mitkä ovat käytännössä siis joko lihas- tai leukanivelperäisiä:
Myalgia – hienompi nimi lihaskivulle, esiintyy tuttua kipua masseterin ja/tai temporalis lihasmassan alueella suuta avatessa tai palpoidessa, eli kun lihasmassaa tunnustellaan käsin
Myofaskiaalinen kipu – vielä hienompi nimi lihas- ja/tai lihaskalvoperäiselle kivulle, johon liittyy myös lihaksen alueella olevaa säteilykipua. Säteilykipu voi joissain tapauksissa myös tuntua laajemmalla alueella kuin vain arassa/kipeässä lihaksessa
Artralgia – leukanivelperäinen kipu, kipu provosoituu leukaniveltä palpoidessa ja/tai suuta liikuteltaessa
TMD-peräinen päänsärky – päänsärky tuntuu ohimoilla yleensä molemminpuolisesti, provosoituu, kun tunnustellaan purentalihaksia, kuten temporaliksen lihasmassaa tai suuta liikuteltaessa
Välilevyn redusoiva siirtymä (disc displacement with reduction, DDWR) – välilevy siirtynyt (yleensä) leukanivelen etupuolelle, kun suuta avataan, välilevy palaa takaisin oikeaan paikkaan eli redusoituu. Tästä syntyy myös usein napsahtava ääni leukanivelessä, mikä osalla tuottaa kipua ja osalla ei. Hyvin yleinen diagnoosi
Välilevyn redusoiva siirtymä ajoittaisella leukanivelen lukkiutumisella
Välilevyn redusoimaton siirtymä – tilanne, jossa suun avausvaiheessa välilevy ei enää siirry oikeaan paikkaan, voi johtaa suun avaamiseen ja sulkemiseen liittyviin ongelmiin
Leukanivelen artroosi – nivelrikko, jossa oireina voivat olla kipu sekä krepitaatio eli nivelen rahiseva ääni sitä liikuteltaessa
Subluksaatio – leukanivelen osittainen paikaltaanmeno
Lisähuomautuksena hammaskipu – potilaalla voi ensimmäisenä oireena tulla hammaskipua taikka särkyä, mikä usein johtaa syystäkin hammaslääkärikäyntiin. TMD-vaivan ollessa kyseessä, hampaista ei kuitenkaan yleensä löydetä mitään vikaa
Hoito
TMD-vaivoissa hoidon tavoitteena on kivun lievittäminen ja/tai leukanivelen toiminnan parantaminen. Mikäli vaiva on kestänyt pitkään, kuten vuosia, on hoitoennuste usein pidempi, kun taas akuuteissa tapauksissa kipu lievittyy usein melko nopeastikin. Yleensä hoito aloitetaan konservatiivisesti (muu kuin leikkaushoito). Konservatiiviseen hoitoon kuuluu muun muassa manuaaliterapia (hieronta, akupunktio yms.) sekä terapeuttiset harjoitteet, joilla pyritään vahvistamaan leuan ja niskan alueen lihaksia. Myös lääkehoitoa kokeillaan osalla potilaista ja esimerkiksi botoksipistokset tuovat joillekin huomattavaa helpotusta oireisiin. Osalla myös yökiskot voivat auttaa. Mikäli jostain syystä konservatiivisella hoidolla ei saada tuloksia, jää viimeiseksi vaihtoehdoksi erilaiset kirurgiset toimenpiteet.
Kaiken kaikkiaan tieteen valossa on vielä hyvin epäselvää, mitkä hoitomuodot ovat tehokkaimpia TMD-vaivojen hoidossa, mutta hyvä asia on, että moni saa joka tapauksessa hoidoista apua ja suurella osalla vaivat myös häviävät ajan myötä itsestään. TMD-vaivojen (ja kaikkien muidenkin vaivojen) osalta hoidot tulee aina suunnitella jokaisen yksilön mukaan. (11,12)
Mitä purentaelimistön toimintahäiriö tarkoittaa?
Purentaelimistön toimintahäiriö tarkoittaa sitä, että jossain leukanivelen, kasvojen tai purentalihasten alueella on kipu/ongelma.
Onko normaalia jos leuka naksuu?
Miksi purentalihakset ovat kipeät?
Mistä tietää, että on bruksismi?
Miten hampaiden narskuttelun voi lopettaa?
Mihin purentalihashieronta auttaa?
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja
Joonas Virtanen
Osteopaatti, urheiluhieroja & fysiikkavalmentaja
Lähteet
1. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33409693/