top of page

Toispuoleinen niskakipu - hoito ja kuntoutus

Toispuoleinen niskakipu on yleinen vaiva, joka voi aiheuttaa epämukavuutta ja rajoittaa arkipäivän toimintakykyä. Se voi ilmetä lievänä jomotuksena tai jopa voimakkaana kipuna, joka säteilee hartioihin, päähän, yläselkään tai käsiin. Vaiva voi tulla yhtäkkiä ja mennä nopeasti ohi, kun taas osalla taas kipu voi pitkittyä. On hyvä muistaa, että yleensä toispuoleinen niskakipu on täysin vaaratonta. Mutta mitkä ovat mahdolliset syyt toispuoleiseen niskakipuun, ja mitä voit tehdä sen helpottamiseksi?


Toispuoleinen niskakipu

Lihasperäinen niskakipu


Toispuoleisen niskakivun taustalla voi olla lihasperäinen syy, joka voi syntyä esimerkiksi pitkäaikaisesta staattisesta asennosta, kuten tietokoneella työskentelystä. Myös epätasapainoinen kuormitus, kuten olkalaukun kantaminen aina samalla puolella, voi aiheuttaa toisen puolen lihasten ylirasittumista. Kipu voi tällaisessa tilanteessa johtua osittaisesta iskemiasta, eli paikallisesta kudoksen hapenpuutteesta. Iskemia johtaa kudoksen asidoosiin eli happanemiseen. Tämän muutoksen havaitsevat pienet hermopäätteet, jotka taas vievät tiedon aivoihin. Tämän seurauksena syntyy kipu taikka tunne jumista. Voit lukea lisää kivun muodostumisesta täältä.


Mikäli kärsit siis niskakivusta, jonka taustalla on hapenpuutetta, on paras hoitomuoto tällöin liikunta. Lisäksi kannattaa liikkua työpaikalla mahdollisimman paljon.


Alta voit katsoa videon, miten harjoittaa esimerkiksi tärkeää epäkäslihasta.





Ergonomia - onko sillä väliä?


Työergonomia on edelleen yleinen puheenaihe, kun mietitään esimerkiksi sitä, aiheuttaako jokin tietty asento kipuja. Tiivistettynä; asennolla, jossa olet, ei ole kovin suurta merkitystä. Suurin merkitys on sillä, oletko samassa asennossa pitkiä aikoja. Kuten moni sanookin jo nykyään, "paras asento on seuraava asento". Työaseman kannattaa olla sellainen, josta pidät itse ja joka tuntuu hyvältä. Sama pätee myös esimerkiksi sänkyihin, tyynyihin ja juoksukenkiin.

Mielenkiintoista kyllä, vähän aikaa sitten todettiin, että paljon seisovilla on itseasiassa keskimäärin korkeampi verenpaine, kuin paljon istuvilla. Voit lukea hesarin artikkelin täältä.


Stressiperäinen niskakipu


Stressi on varmasti jokaiselle tuttu aihe, mutta aina ei tule mieleen, että stressi voi aiheuttaa myös erilaisia kiputiloja. Esimerkiksi työtyytymättömyydellä uskotaan olevan yhteys niskakipuihin. Lisää stressistä ja työuupumuksesta voit lukea täältä.


Välilevyperäinen niskakipu


Mikäli välilevyn massa painaa hermojuurta sopivasti, voi seurauksena tulla niskakipua sekä muita oireita. Lisää itse välilevystä voit lukea täältä. Kaularangan välilevyn pullistuman yleisiä oireita ovat:


  • niskakipu

  • säteilykipu, joka voi tuntua myös hartialla ja lapaluun seudulla

  • hermo/säteilyoireet yläraajassa

  • ihotuntopuutokset yläraajassa

  • voimanpuutokset yläraajassa


Traumat


Traumaperäiset niskavaivat ovat usein seurausta jonkin urheilulajin parista tai esimerkiksi auto-onnettomuudesta. Tyypillisiä rakenteellisia vaurioita ovat esimerkiksi nikama- ja nivelsidevauriot. Piiskaniskuvamman eli niskan retkahdusvamman (whiplash) seurauksena niska voi jäädä kipeäksi pitkäksi aikaa. Muita oireita voivat olla muun muassa huimaus, päänsärky ja pahoinvointi. Mikäli olet selkeästi loukannut niskasi, on hoitopolku hyvä aloittaa tällöin lääkärin vastaanoton kautta. Tämän jälkeen niskan kuntoutus on syytä aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.



Toispuoleinen niskakipu hoito

Hoito ja kuntoutus


Niskan hoito kannattaa yleensä joka tapauksessa aloittaa nopeasti, jotta vaiva ei turhaan pitkity. Hoidossa kannattaa miettiä ainakin seuraavia asioita:


  • alussa kaikista provosoivimmat liikkeet kannattaa jättää yleensä vähemmälle

  • valitse jokin liikuntamuoto, josta pidät. Myös aerobinen liikunta (esim. hölkkä tai reipas kävely) voi lievittää kipua tehokkaasti hermoston välityksellä

  • yhtä oikeaa harjoittelumuotoa ei ole. Kokeile esimerkiksi harjoitteita, jotka löydät alla olevalta videolta!

  • harjoittele nousujohteisesti

  • siedettävän kivun kanssa harjoitteleminen on yleensä turvallista. Mikäli kipu yltyy kovasti, kannattaa harjoittelun määrää vähentää






Comments


bottom of page