Sisältö
Tiivistelmä
Kämmenen kalvokutistumassa sormet, yleensä pikkurilli ja nimetön, koukistuvat kalvorakenteen paksuuntumisen myötä
Yleisintä yli 40-vuotiailla miehillä, pahenee yleensä vuosien saatossa
Riskitekijöinä mm. diabetes, tupakointi, genetiikka ja runsas alkoholin käyttö
Vaivan etenemistä ei voida estää. Sormien toimintakykyä voidaan pyrkiä ylläpitämään erilaisilla harjoitteilla, mutta lopulta vaiva vaatii yleensä leikkaushoitoa
Yleistä
Dupuytrenin kontraktuura, jota kutsutaan myös nimellä kämmenen kalvokutistuma, on vaiva, jossa kämmenen kalvorakenne nimeltä palmaarinen aponeuroosi pikkuhiljaa (vuosien aikana) paksuuntuu ja lyhenee. Vaivaa esiintyy yleensä yli 40-vuotiailla ja se on miehillä selkeästi yleisempi. Jännekalvon paksuuntumisen seurauksena sormet, yleensä etenkin pikkurilli ja nimetön, koukistuvat, vaikkakin vaiva voi tulla mihin tahansa sormeen. Kämmeneen muodostuu myös yleensä kireitä säikeitä sekä kyhmyjä. Vaivaa kutsutaan joskus myös nimellä viikinkitauti, sillä sitä esiintyy Pohjoismaissa verrattain paljon (vaikkakin Irlannissa ja Britanniassa esiintyvyys on suurempaa).
Mikä aiheuttaa kämmenen kalvokutistuman?
Tarkkaa syytä kalvon kutistumiselle ei vielä tiedetä, mutta oletetaan, että erilaisten perinnöllisten syiden sekä ympäristötekijöiden vaikutuksesta kämmenessä oleviin pieniin mikroverisuoniin syntyy mahdollisesti paikallista iskemiaa, eli hapenpuutetta. Iskemian seurauksena tapahtuu erilaisia solumuutoksia, josta kalvon paksuuntuminen on seurausta. Sormen koukistuminen lisääntyy yleensä noin yhden senttimetrin kuukaudessa, yksilöiden välillä on kuitenkin paljon varianssia. Vaiva ei myöskään ole kaikilla aina etenevä, vaan osalla kämmenen kalvokutistuma voi helpottaa itsestään ajan myötä. Osalla vaiva voi myös uusiutua.
Riskitekijöitä:
Genetiikka
Tupakointi
Diabetes
Runsas alkoholin käyttö
Kämmenen kalvokutistuman oireet
Kämmenkalvon paksuuntuminen, josta seuraa sormien koukistuminen. Yleensä pikkurilli ja/tai nimetön
Kämmenen alueelle kasvaa kyhmyjä ja kireitä juosteita
Kämmenen alueella esiintyä myös ryppyjä ja lommoja/kuoppia
Kyhmyt voivat olla kivuliaita ja/tai kutisevia
Lopulta kättä on vaikea käyttää normaalisti, ja esimerkiksi käden taskuun laittaminen voi olla hankalaa
Osalla voi esiintyä molemmissa käsissä
Kämmenen anatomiaa
Kuvissa kämmenen kalvo-, jänne-, verisuoni- ja hermorakenteita. Ranteen anatomiasta ja toiminnasta voit lukea lisää täältä.
Kämmenen kalvokutistuman hoito
Kämmenen kalvokutistuman hoitona on lopulta leikkaushoito (faskiektomiat), mikäli vaiva etenee ja häiritsee merkittävästi arkitoimia. Sormia kannattaa kuitenkin pyrkiä käyttämään mahdollisimman paljon ja erilaisista harjoitteista voi olla osalle hyötyä toimintakyvyn kannalta. Lääkärin vastaanotolle kannattaa kuitenkin hakeutua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä mitä pidemmälle vaiva on edennyt, sitä vaikeampi leikkaus on teknisesti suorittaa.
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja
Lähteet
Feldman G, Rozen N, Rubin G. Dupuytren's Contracture: Current Treatment Methods. Isr Med Assoc J. 2017 Oct;19(10):648-650. PMID: 29103246.
Mella JR, Guo L, Hung V. Dupuytren's Contracture: An Evidence Based Review. Ann Plast Surg. 2018 Dec;81(6S Suppl 1):S97-S101. doi: 10.1097/SAP.0000000000001607. PMID: 30161050.
Nunn AC, Schreuder FB. Dupuytren's contracture: emerging insight into a Viking disease. Hand Surg. 2014;19(3):481-90. doi: 10.1142/S0218810414300058. PMID: 25288296.
Comments