Niskaperäinen huimaus - oireet ja hoito

Mitä on niskaperäinen huimaus?

Niskaperäinen huimaus eli cervicogeeninen huimaus (CGD) on tila, jossa potilaalla esiintyy huimausta samanaikaisesti niska-alueen toimintahäiriöiden, kuten kivun, jäykkyyden tai liikerajoitusten kanssa. Tämä voi merkittävästi hankaloittaa arkea ja usein oirekuvaan kuuluukin myös tasapainovaikeuksia.

Niskaperäistä huimausta pidetään usein poissulkudiagnoosina, koska sille ei ole olemassa yhtä yksittäistä, luotettavaa testiä tai objektiivista mittaria. Diagnosointi perustuu siihen, että muut huimauksen aiheuttajat, kuten vestibulaariset tai neurologiset sairaudet, on suljettu pois. Niskaperäisen huimauksen erottaminen muista huimaustoiminnoista, erityisesti vestibulaarisista häiriöistä, on vaikeaa, ja tästä syystä käsite ja diagnoosi ovat herättäneet erimielisyyksiä tutkijoiden keskuudessa.

Mistä niskaperäinen huimaus johtuu?

• CGD:n taustalla uskotaan olevan häiriö kaularangan proprioseptiikassa eli niskan asentotunnossa, jolloin viesti aivoihin kehon asennosta vääristyy. Tämä voi johtua esimerkiksi niskan lihasten, nivelten tai välilevyjen ​vauriosta tai kuormituksesta, joka häiritsee sensorista palautetta.

• Keskushermoston sopeutuminen: Aivot pyrkivät sovittamaan yhteen vestibulaarisia (tasapaino), proprioseptiivisiä (asento) ja visuaalisia signaaleja, mutta niskan sensorisen palautteen häiriintyessä syntyy epätasapaino. Tällöin huimausoireet voivat voimistua.

  
  

• Vaikka yleisimmin niskaperäisen huimauksen uskotaan johtuvan virheellisestä proprioseptisesta palautteesta kaularangasta, miten tämä tarkasti aiheuttaa huimausta ja miksi se ilmenee juuri niin vaihtelevasti, ei ole täysin selvää. Niin kutsuttu "sensory mismatch -teoria" (virheellinen aistien yhteensovitus) on yleinen hypoteesi, mutta sen tarkat mekanismit ja keskeiset syyt ovat edelleen tutkinnan kohteena.

Miten niskaperäinen huimaus todetaan?

• CGD on poissulkudiagnoosi – muut huimauksen syyt, kuten sisäkorvan sairaudet sekä neurologiset ja verenkierrolliset ongelmat, tulee sulkea pois ennen diagnoosia.

• Yhdistävä tekijä: Huimauksen yhteys niskakipuun sekä oireiden paheneminen niskan liikutuksessa voivat tukea CGD-diagnoosia.

• Kliiniset mittarit: Vastaanotolla käytettäviä testejä ovat mm.

  • Niskan aktiiviset liikkeet (asiakas liikuttaa niskaa itse) ja niissä mahdollisesti esiintyvä huimaus

  • Joint Position Error -testi (pään asennonhallinnan tarkkuus)

  • Tasapainomittaukset posturografialla

  
  

• Luotettavuus: Lähes kaikissa alan tutkimuksissa todetaan, että yksittäinen testi ei riitä – kokonaisvaltainen kliininen arvio on välttämätön.

Hoito: Mitä tutkimusnäyttö kertoo?

1. Harjoitusterapia

• Syvien lihasten harjoitteet: Harjoitukset, jotka kohdistuvat syvään kaulan lihaksistoon sekä proprioseptiivisiin (asento- ja liikeaistia kehittäviin) harjoitteisiin, voivat helpottaa huimausoireita.

  
  

• Yhdistäminen: Harjoitusterapian yhdistäminen manuaaliseen terapiaan tehostaa vaikutusta, erityisesti challenging- ja pitkään jatkuneissa tapauksissa, mutta näyttö on yksittäisissä tutkimuksissa vaihtelevaa.

2. Manuaalinen terapia

• Manuaalinen terapia, erityisesti kaularangan yläosan mobilisointi ja manipulaatio, saattavat (tutkimusnäyttö ristiriitaista) vähentää kohtalaisella sekä huimausta että niskakipua. Lisäksi tasapainon hallinta saattaa parantua.

3. Muu fysioterapia

• Vestibulaarinen kuntoutus: Silmä–niska-koordinaatiota kehittävät harjoitteet voivat olla hyödyksi etenkin potilaille, joilla huimaus laukeaa päätä liikuttaessa. Tehokkain hoitomuoto on mahdollisesti manuaalisen terapian ja harjoitteiden yhdistelmä.

Varaa ilmainen ensikonsultaatio täältä >>>

Milloin lääkäriin?

Jos huimausoireisiin liittyy jokin seuraavista, hakeudu lääkärin arvioon:

• Äkillinen, voimakas päänsärky

• Kaksoiskuvat, puutuminen kasvoissa tai raajoissa

• Tajunnanhäiriöt

• Tasapainon menetys ilman niskakipua

Lähteet

1. Cherchi M, DiLiberto FE, Yacovino DA, Das S. The Enduring Controversy of Cervicogenic Vertigo, and Its Place among Positional Vertigo Syndromes. Audiol Res. 2021 Sep 26;11(4):491-507. doi: 10.3390/audiolres11040045. PMID: 34698085; PMCID: PMC8544230.

2. https://www.frontiersin.org/journals/neurology/articles/10.3389/fneur.2025.1545241/full

3. De Hertogh, W., Micarelli, A, Reid, S., Malmastrom, E, Vereeck, L, & Alessandrini, M. (2025). Dizziness and neck pain: a perspective on cervicogenic dizziness exploring pathophysiology, diagnostic challenges, and therapeutic implications. Frontiers in Neurology, 16, 1545241.

4. De Vestel C, Vereeck L, Reid SA, Van Rompaey V, Lemmens J, De Hertogh W. Systematic review and meta-analysis of the therapeutic management of patients with cervicogenic dizziness. J Man Manip Ther. 2022 Oct;30(5):273-283. doi: 10.1080/10669817.2022.2033044. Epub 2022 Apr 6. PMID: 35383538; PMCID: PMC9487935.

5.