Välilevyn pullistuma eli prolapsi - oireet ja hoito

Selkä- ja niskakivut ovat yleinen vaiva, joka koskettaa lähes jokaista ihmistä jossain elämän vaiheessa. Yksi mahdollinen syy pitkittyneelle tai äkilliselle selkä- tai niskakivulle on välilevyn pullistuma. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, mistä välilevyn pullistumassa on kyse, mitkä ovat sen yleisimmät oireet, miten sitä tutkitaan ja millaisia hoitovaihtoehtoja on tarjolla.

Mikä on välilevyn pullistuma?

Välilevyn pullistuma on selkärangan välilevyssä tapahtuva muutos, jossa välilevyn pehmeä sisus (nucleus pulposus) työntyy ulospäin sen kovemmasta ulkokehästä (annulus fibrosus). Pullistuma voi painaa selkäydinkanavaa tai hermojuuria, mikä aiheuttaa oireita. Usein käytetään myös termiä välilevyn tyrä (hernia). Lisää välilevystä ja sen rakenteesta voit lukea aiemmasta artikkelistamme täältä.

Vasemmalla välilevy ja ympäröivät rakenteet, oikealla pullistunut välilevy. | Wikipedia, debivort CC BY

Mistä välilevyn pullistuma johtuu?

Tarkkaa syytä välilevyn pullistumalle ei yleensä pystytä sanomaan. On myös tärkeää tietää, että suuri osa välilevyn pullistumista on täysin oireettomia ja osalla oireettomista ihmisistä saattaa olla samanaikaisesti montakin pullistumaa. Välilevyn pullistuman taustalla voi olla muun muassa:

• Ikääntyminen – välilevyn rakenne muuttuu ikääntymisen myötä ja se saattaa edesauttaa pullistumien syntyä.

• Toistuva rasitus – mm. jatkuva selän kumartaminen (fleksio) etenkin raskaiden painojen kanssa näyttäisi hieman nostavan riskiä välilevyn pullistumille. Normaaleja arkiaskareita tehdessä ei kuitenkaan ole syytä pelätä selän asentojen vaikuttavan pullistumariskiin.

• Vamma – äkillinen kuormitus tai tapaturma voi vaurioittaa välilevyä.

Perimälläkin voi olla vaikutusta, sillä joidenkin tutkimusten mukaan tietyt ihmiset ovat alttiimpia välilevymuutoksille.

Välilevyn pullistuman yleisimmät oireet

Oireet riippuvat muun muassa siitä, missä selkärangan osassa pullistuma sijaitsee ja painaako se hermojuuria. Kiputuntemukseen vaikuttaa kuitenkin myös esimerkiksi psykososiaaliset tekijät.

Lannerangan (alaselän) alueella:

• Alaselkäkipu, joka voi säteillä pakaraan, reiteen tai jopa varpaisiin (ns. iskiasoireet)

• Tunnottomuus tai pistely jossain alaraajan alueella

• Lihasheikkous esimerkiksi jalkaterän nostossa (ns. roikkuva jalka) tai polven ojennuksessa

• Refleksien muutokset (testataan refleksivasaralla)

• Paheneva kipu yskittäessä, aivastaessa tai istuessa

Kaularangan alueella:

• Niskakipu, joka voi säteillä olkapäähän, lavan seudulle ja käteen

• Puutumista, pistelyä tai heikkoutta kädessä ja/tai sormissa

Miten välilevyn pullistuma diagnosoidaan?

Diagnoosi perustuu yleensä seuraaviin asioihin:

• Kliininen tutkimus ja haastattelu vastaanotolla - potilaan neurologinen status eli hermoston toiminta tutkitaan, etsitään mm. lihasheikkoutta sekä sensorisia puutoksia ihotunnossa.

• Kuvantamistutkimukset, kuten magneettikuvaus. On tärkeää tiedostaa, että kuvantamislöydökset pullistumasta eivät välttämättä korreloi kipujen ja tuntemusten kanssa. Löydökset eivät myöskään auta ennustamaan vaivan kulkua.

  
  

Välilevyn pullistuman hoito

Konservatiivinen hoito (ei leikkaushoito)

Välilevyn pullistuman hoito aloitetaan yleensä konservatiivisesti. Suurimmalla osalla oireet helpottavat 2-6 viikon aikana, vaikkakin osalla oireet voivat kestää pidempäänkin. Leikkaushoitoon päädytään harvoin.

Hoidon alussa on hyvä pyrkiä välttämään provosoivia liikkeitä ja lajeja, mutta täyslepo ei yleensä ole suositeltavaa. Yhtä oikeaa liikuntamuotoa ei pullistuman hoidossa ole, vaan potilaan kannattaa liikkua millä tahansa sellaisella tavalla, joka tuntuu hyvältä eikä ärsytä oireita liikaa.

Fysioterapeutti voi ohjata erilaisia harjoitteita, joilla pidetään toimintakykyä yllä ja jotka voivat lievittää oireistoa. Harjoitteet voivat olla esimerkiksi selän lihaskuntoharjoitteita sekä erilaisia hermojen liu'utus harjoitteita.

Kivunlievitykseen voi myös kokeilla seuraavia hoitomuotoja:

• tulehduskipulääkkeet

• kuuman ja kylmän käyttö

• hieronta ja akupunktio

Leikkaushoito

Leikkausta saatetaan harkita, mikäli:

• Kipu on erittäin voimakasta ja pitkäkestoista

• On merkittävä hermopuristus (esim. lihasheikkous tai virtsanpidätysongelmat)

• Konservatiivinen hoito ei tehoa ja oireet ovat etenevät

Yhteenveto

Välilevyn pullistuma on hyvin yleinen vaiva, joka voi aiheuttaa kipua alaselän ja niskan alueella. Suurimmalla osalla ihmisistä vaiva paranee ajan kanssa itsekseen muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Oireet helpottavat yleensä noin 2-6 viikossa, mutta voivat kestää myös kuukausia. Osalla kivut voivat myös kroonistua usein tuntemattomasta syystä.

Akuutissa vaiheessa kuvantamisesta tuskin on suurta hyötyä, sillä löydökset eivät anna juurikaan lisätietoja esimerkiksi vaivan ja oireiden etenemisestä. Potilaan kannalta oleellista on pysyä aktiivisena ja liikkua kivun sallimissa rajoissa. Yhtä oikeaa kuntoutusmuotoa ei ole, joten kuntoutusohjeissa voi olla suuriakin yksilöllisiä eroja.

Pullistuman hoidossa on tärkeää seurata neurologisten eli hermostoperäisten oireiden kehittymistä. Mikäli oireet pahenevat jatkuvasti, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Ilari Keckman

Osteopaatti & kouluttaja

Lähteet

1. Al Qaraghli MI, De Jesus O. Lumbar Disc Herniation. [Updated 2023 Aug 23]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2025 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK560878/

2. Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, Louw Q, Ferreira ML, Genevay S, Hoy D, Karppinen J, Pransky G, Sieper J, Smeets RJ, Underwood M; Lancet Low Back Pain Series Working Group. What low back pain is and why we need to pay attention. Lancet. 2018 Jun 9;391(10137):2356-2367. doi: 10.1016/S0140-6736(18)30480-X. Epub 2018 Mar 21. PMID: 29573870.

3. Kögl N, Petr O, Löscher W, Liljenqvist U, Thomé C. Lumbar Disc Herniation—the Significance of Symptom Duration for the Indication for Surgery. Dtsch Arztebl Int. 2024 Jun 28;121(13):440-448. doi: 10.3238/arztebl.m2024.0074. PMID: 38835174; PMCID: PMC11465477.