Jännityspäänsärky eli tensionaalinen päänsärky on kaikista yleisin primaari päänsäryn muoto, minkä prevalenssi eli esiintyvyys on maailmanlaajuisesti noin 46–80 % elinajan aikana. (1) On siis varsin todennäköistä, että myös juuri sinä kärsit tai olet kärsinyt jännityspäänsärystä. Olet myös saattanut kuulla puhuttavan idiopaattisesta päänsärystä (tuntematon aiheuttaja) tai stressipäänsärystä. Molemmilla termeillä tarkoitetaan käytännössä samaa asiaa kuin jännityspäänsärky.
Miltä jännityspäänsärky tuntuu?
Jännityspäänsäryn tyypillisin oire on pantamainen/puristava päänsärky pään molemmilla puolilla, kuten ohimoilla, mikä voi kestää 30 minuutista 7 päivään. (2) Särky alkaa yleensä päivällä ja voi yltyä pahemmaksi iltaa kohden. Säryn sijainti on oleellista, sillä tyypillisesti esimerkiksi migreenistä johtuva särky tuntuu päässä vain toispuoleisena. Migreenissä päänsärky on yleensä myös huomattavasti voimakkaampaa kuin jännityspäänsäryssä. (2) Usein esiintyy myös pään alueen lihasten arkuutta, kun lihaksia palpoidaan eli tunnustellaan sormilla. Lihaksesi saattavat siis tuntua aroilta esimerkiksi niskassa tai ohimoilla. Säryn lisäksi sinulla voi olla lievää pahoinvointia, valo- tai ääniherkkyyttä, mikäli jännityspäänsärky on pitkittynyt (yli 3kk kestänyt särky). Jännityspäänsärky ei yleensä pahene normaalien fyysisten aktiviteettien aikana, toisin kuin migreeni. Särkykohtausten määrä vaihtelee ihmisillä paljon, minkä takia jännityspäänsäryt jaetaan neljään eri kategoriaan särkyjen keston ja tiheyden mukaan:
1. Harvinainen jaksottainen jännityspäänsärky
2. Toistuva jaksottainen jännityspäänsärky
3. Krooninen jännityspäänsärky
4. Todennäköinen jännityspäänsärky
Mistä jännityspäänsärky johtuu?
Tällä hetkellä jännityspäänsäryn perimmäisiä syitä ei valitettavasti tiedetä, mutta oletetaan, että ongelmaan voivat mahdollisesti liittyä stressi, hermoston epäedullinen toiminta sekä päätä ja niskaa ympäröivien lihasten erilaiset jännitystilat. Pitkittyneessä eli kroonisessa jännityspäänsäryssä omaa osaansa näyttelee keskushermoston ”kipuratojen” herkistyminen. Tässä tekstissä en kuitenkaan paneudu tämän enempää krooniseen päänsärkyyn. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että jännityspäänsärystä kärsivillä esiintyy enemmän uniongelmia verrattuna päänsäryttömiin ihmisiin. (4)
Miten jännityspäänsärkyä hoidetaan?
Akuuttia jännityspäänsärkyä olisi hyvä pyrkiä hoitamaan ilman lääkkeitä ja tyypillisiä hoitotoimenpiteitä esimerkiksi osteopaatin ja fysioterapeutin vastaanotolla ovat muun muassa terapeuttinen harjoittelu sekä erilaiset manuaaliterapeuttiset toimenpiteet, joista osa potilaista kokee saavansa apua (hieronta, akupunktio, nivelten mobilisaatiot jne.). Potilas tutkitaan huolellisesti, sillä jännityspäänsäryn lisäksi mukana voi olla myös muita päänsärkytyyppejä. Terveelliset elintavat, kuten liikunta, hyvä ravinto sekä riittävä uni ovat myös aina tärkeässä roolissa. Erilaisia rentoutumistekniikoita voi olla myös järkevää kokeilla. (5) Usein jännityspäänsärky tulee ja menee nopeasti, eikä tällöin välttämättä vaadi mitään erityistä hoitoa. Lääkehoitona käytetään tavallisesti perinteisiä ilman reseptiä saatavia lääkkeitä, kuten ibuprofeenia. Itselääkinnän suhteen tulee kuitenkin olla tarkkana, sillä liiallinen särkylääkkeiden käyttö voi johtaa niin kutsuttuun särkylääkepäänsärkyyn. Mikäli sinusta tuntuu, että et saa päänsärkyäsi hallintaan, on suositeltavaa hakea apua alan ammattilaiselta.
Mistä jännityspäänsärky johtuu?
Tällä hetkellä ei vielä tiedetä tarkasti, mistä jännityspäänsärky johtuu, mutta uskotaan, että sen taustalla ovat perifeeriset mekanismit. Perifeerinen kipumekanismi tarkoittaa sitä, että kipu ei ole keskushermostoperäistä, vaan ääreishermostoperäistä. Taustalla voivat siis olla esimerkiksi stressi ja ahdistus, tai niskan eri anatomiset rakenteet.
Miten jännityspäänsärky oireilee?
Kauanko jännityspäänsärky kestää?
Miten jännityspäänsärkyä kannattaa hoitaa?
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja, kouluttaja
Flexus Terveyspalvelut Oy
Ajanvaraus: www.flexus.fi/ajanvaraus
Lähteet
1. Scripter C. Headache: Tension-Type Headache. FP Essent. 2018 Oct; 473:17-20. PMID: 30346680.
2. Kahriman, A., & Zhu, S. (2018). Migraine and Tension-Type Headache. Seminars in Neurology, 38(06), 608–618. doi:10.1055/s-0038–1673683
4. Cho, S.-J., Song, T.-J., & Chu, M. K. (2019). Sleep and Tension-Type Headache. Current Neurology and Neuroscience Reports, 19(7). doi:10.1007/s11910-019-0953–8
5. Jensen, R. H. (2017). Tension-Type Headache - The Normal and Most Prevalent Headache. Headache: The Journal of Head and Face Pain, 58(2), 339–345. doi:10.1111/head.13067