Mitä on päänsärky? Tämän blogisarjan tarkoituksena on kertoa yleisesti päänsärystä, päänsärkyjen luokittelusta, avata yleisimpien päänsärkytyyppien syitä sekä tietysti niiden hoitoa. Vastaanotollani käy jatkuvasti erilaisista päänsäryistä kärsiviä ihmisiä, joten aihe on lähellä myös kirjoittajan sydäntä. Tekstit ovat suunnattu kaikille, joita kyseinen aihe kiinnostaa. Tämän takia pyrin välttämään liiallista ammattisanaston käyttöä.
Ensimmäisessä osassa kirjoitan yleisesti päänsärystä ja päänsärkyjen luokittelusta, seuraavissa osissa pureudun tarkemmin jännityspäänsärkyyn eli tensionaaliseen päänsärkyyn, migreeniin sekä niskaperäiseen päänsärkyyn. Mikäli olet erityisen kiinnostunut esimerkiksi niskaperäisestä päänsärystä tai migreenistä, voit myös hypätä suoraan kyseiseen blogitekstiin. Pyrin myös päivittämään kirjoittamiani tekstejä aina kun ehdin. Jos huomaat tekstissä jonkin virheen, minulle voi laittaa asiasta sähköpostia.
Lähes jokainen meistä on kokenut tai kokee elämänsä aikana päänsärkyä. Päänsärky voi olla kevyt jomottava tunne ohimolla, joka menee nopeasti ohi tai vetää ihmisen täysin toimintakyvyttömäksi useiksi päiviksi. Särkyjen ja kipujen kirjo on valtavan laaja. Tiesitkö, että erilaisia päänsärkytyyppejä on yli 200? Tai että suorien ja epäsuorien sosioekonomisten kustannusten, jotka liittyvät päänsärkyyn arvioidaan olevan pelkästään USA:ssa vuositasolla noin 14 miljardia dollaria? (1)
Laaja skaala erilaisia särkytyyppejä aiheuttavat tietysti haasteita alan ammattilaisille ja myös säryistä kärsiville ihmisille. Välillä päänsärkytyypin selvittäminen onnistuu hetkessä, kun taas joskus selvittämiseen vaaditaan enemmän aikaa ja tutkimuksia. On kuitenkin hyvä muistaa, että yleensä päänsärky ei ole merkki mistään kuolettavasta tai vakavasta sairaudesta ja usein särkyyn löydetään hoitomuoto, joka helpottaa ihmisen elämää. Joka tapauksessa päänsärkytyypin selvittäminen on äärimmäisen oleellista parhaan mahdollisen hoitovasteen saamiseksi. Ensimmäinen askel etenkin alan ammattilaiselle on selvittää, miten päänsärkyjä luokitellaan.
Päänsärkyjen luokitteluun käytetään viimeksi vuonna 2013 päivitettyä ICHD-luokitusta. ICHD tulee sanoista International Classification of Headache Disorders. Kyseinen systeemi löytyy helposti netistä osoitteesta www.ichd-3.org. Seuraavaksi kerron hieman luokittelusta suomeksi, sillä se luo myös pohjaa tuleville päänsärkyteksteille. Luokittelusta on paljon hyötyä niin ammattilaisille kuin potilaillekin.
Millaisia päänsärkytyyppejä on ja miten ne jaetaan? Päänsärkytyypit jaetaan kolmeen eri kategoriaan, joista ensimmäinen on primaarit päänsäryt (primary headaches). Primaari päänsärky tarkoittaa sellaista särkyä, joka ei johdu mistään toisesta sairaudesta, kuten vaikkapa aivokasvaimesta tai onnettomuudesta. (2) Primaarit päänsäryt ovat väestössä kaikista yleisimpiä ja ne jaetaan seuraaviin kategorioihin:
1. Migreeni
2. Tensionaalinen päänsärky eli jännityspäänsärky (tension-type headache)
3. Sarjoittaiset päänsäryt (Trigeminal autonomic cephalalgias, TACs)
4. Muut primaarit päänsäryt
Toinen kategoria on nimeltään sekundaariset päänsäryt (secondary headaches). Päänsärky luokitellaan sekundaariseksi siis silloin, kun säryn/kivun aiheuttaa jokin muu sairaus/tauti/ongelma, esimerkiksi niskaperäinen päänsärky. Sekundaariset päänsäryt jaetaan kahdeksaan eri kategoriaan. Niitä en sen tarkemmin tässä avaa, jotta teksti pysyisi siedettävän pituisena. Niskaperäisestä päänsärystä kirjoitan oman kokonaisen tekstin.
Kolmas kategoria on nimeltään neuropatiat, kasvon alueen kivut ja muut päänsäryt. Neuropatia on yleiskäsite ja tarkoittaa perifeerisen hermoston eli ääreishermoston vauriota. Tähän kategoriaan liittyvät esimerkiksi päänsäryt, jotka aiheutuvat erilaisista aivohermojen ongelmista. Mikäli haluat tutkia aihetta tarkemmin, suosittelen käymään ICHD:n sivuilla, mistä näet kaikki kategoriat eriteltyinä.
Kuinka päänsärkyä tutkitaan? Jos kärsit päänsärystä ja haet ongelmaan apua alan ammattilaiselta, voit odottaa esimerkiksi seuraavanlaisia toimenpiteitä vastaanotolla:
- Laaja alkuhaastattelu, jossa sinulta kysellään muun muassa päänsäryn laadusta ja kestosta sekä elintapoihin liittyvistä asioista (uni, ravinto, liikunta jne.). Tarkoituksena selvittää mm. päänsärkytyyppi
- Kliinisiä tutkimuksia ja testejä, joilla pyritään selvittämään kehosi toimintaa mahdollisimman tarkasti
- Ohjeita mahdolliseen terapeuttiseen/kuntouttavaan harjoitteluun sekä elintapoihin
- Mahdolliset manuaaliterapeuttiset toimenpiteet (hieronta, nivelkäsittelyt, akupunktio jne.)
Usein päänsäryn hoito vaatii myös moniammatillista yhteistyötä, mikä tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötä lääkärin ja osteopaatin/fysioterapeutin välillä.
Olet nyt lukenut kevyen tiivistelmän päänsärkyjen luokittelusta. Aihe on valtavan laaja, joten kaikkea ei ole mitenkään mahdollista sisällyttää yhteen blogitekstiin. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Seuraavassa tekstissä aiheena on jännityspäänsärky eli tensionaalinen päänsärky, joka on yleisin primaari päänsärkytyyppi.
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja, kouluttaja
Flexus Terveyspalvelut Oy
ilari.keckman@flexus.fi
Ajanvaraus: www.flexus.fi/ajanvaraus
Lähteet
1. Rizzoli, P., & Mullally, W. J. (2018). Headache. The American Journal of Medicine, 131(1), 17–24. doi:10.1016/j.amjmed.2017.09.005
2. May A. Hints on Diagnosing and Treating Headache. Dtsch Arztebl Int. 2018 Apr 27;115(17):299-308. doi: 10.3238/arztebl.2018.0299. PMID: 29789115; PMCID: PMC5974268.
3. www.ichd-3.org