Migreeni
Migreeni on neurologinen eli hermostollinen sairaus, joka aiheuttaa tyypillisesti toispuoleista sykkivää päänsärkyä sekä erilaisia aistiyliherkkyyksiä. Migreeni on yksi maailman eniten työkyvyttömyyttä aiheuttavista sairauksista, ja se on noin kolme kertaa yleisempi naisilla. Lisäksi migreenin oireistoon liittyy usein väsymystä, keskittymiskyvyn puutetta sekä ärtyneisyyttä. (1) Migreeni voidaan jakaa auralliseen ja aurattomaan muotoon, joista auraton migreeni on huomattavasti yleisempi. Lisäksi on olemassa vielä muita migreenin alamuotoja, joita ei tässä tekstissä kuitenkaan käsitellä. Migreeni oireilee hyvin yksilöllisesti.
Auraton ja aurallinen migreeni
Niin aurattomassa kuin aurallisessakin migreenissä esiintyy yleensä pulsoivaa/sykkivää, usein silmän takana tuntuvaa toispuoleista päänsärkyä, joka kestää aikuisilla 4-72 tuntia. Kipu on yleensä hyvin voimakasta. Lisäksi saattaa esiintyä valo- ja/tai ääniherkkyyttä, niskakipua tai niskan jäykkyyttä sekä pahoinvointia, jopa oksentelua. Fyysinen aktiviteetti (kuten portaiden kävely) pahentaa usein oireita. Migreenistä kärsivä ihminen hakeutuu usein mahdollisimman pimeään ja äänettömään tilaan, kuten makuuhuoneeseen peiton alle.
Alle 18-vuotiailla kivun kesto ja sijainti saattavat hieman erota aikuisten migreenistä. Naisilla migreenin syntyyn liittyy usein kuukautiskierron hormonitoiminta. (2)
Noin 15% migreenipotilaista kärsii aurallisesta migreenistä. Auralla tarkoitetaan oireita, joita esiintyy yleensä ennen itse päänsärkykohtausta. Tyypillisiä auraoireita ovat muun muassa näkökentän häiriöt (sahalaitakuvio), raajojen toispuoleinen puutuminen sekä puhehäiriöt, ja ne kestävät yleensä 5-60 minuuttia. (1,2)
Migreenikohtaus
Migreeniä laukaisevia tekijöitä ovat muun muassa alkoholi, erilaiset valot ja hajut, näläntunne ja stressi.
Migreenikohtaus voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen. Nämä vaiheet ovat ennakko-oireet (prodromaali), auraoireet (mikäli aurallinen migreeni), särky/kipuoireet ja jälkioireet (postdromaali, eli nk. migreenikrapula). (1,2)
Ennakko- eli prodromaalioireet voivat alkaa migreenipotilaalla 24 tuntia ennen itse kohtauksen alkua. Oireisiin kuuluvat muun muassa ärtyneisyys, näläntunne, uupuneisuus/uneliaisuus/väsymys, lisääntynyt virtsaamisen tarve, sanojen löytämisen vaikeus ja masentuneisuus. Yleensä migreenipotilaat oppivat ajan kanssa tunnistamaan ennakko-oireet, jolloin migreenin hoito voi helpottua. (1,2)
Mahdolliset auraoireet sekä päänsärky tulevat ennakko-oireiden jälkeen, joista kirjoitinkin jo aiemmin ‘Auraton ja aurallinen migreeni’ -otsikon alle.
Jälkioireet eli postdromaalivaihe voi kestää kipukohtauksen jälkeen jopa 1-3 päivää. Jälkioireisiin kuuluvat muun muassa mielialan vaihtelut, väsymys, keskittymisvaikeudet ja niskan jäykkyys. (1)
Migreenin vaiheista on myös hyvä muistaa, että usein eri vaiheet menevät päällekkäin toistensa kanssa. (1)
Mistä migreeni johtuu?
Vaikka tiedämmekin, että migreeni on neurologinen sairaus, on suuri osa migreenin aiheuttavista syistä vielä hämärän peitossa. Osalla potilaista migreeni on perinnöllistä. (1) Tässä tekstissä on mahdotonta paneutua syvemmin migreenin patofysiologiaan. Tällä hetkellä voimme kuitenkin ajatella hyvin yksinkertaistetusti, että migreeni johtuu todennäköisesti erilaisista aivojen osien ja rakenteiden toimintahäiriöistä, geneettisistä tekijöistä sekä ympäristötekijöistä. (1)
Miten migreeniä hoidetaan?
Migreeniä hoidetaan tavallisesti erilaisilla lääkkeillä. Mikäli migreeni on erityisen paljon toimintakykyä häiritsevä, käytetään estolääkitystä. Tällöin tavoitteena on vähentää kohtausten määrää sekä vähentää kipua.
Migreenikohtauksiin taas käytetään joko täsmälääkkeitä (triptaaneja) ja/tai tulehduskipulääkkeitä.
Osalla migreeneistä kärsivillä lievä kohtaus voi mennä ohi myös itsestään lääkkeettömästi. Esimerkiksi akupunktiosta on todennäköisesti osalle migreenistä kärsiville hyötyä. (4)
Migreenin hoidossa myös elintavoilla, kuten riittävällä unella, ravinnolla ja säännöllisellä liikunnalla on erittäin suuri merkitys.
Lisäksi on hyvä muistaa, että migreenin ohella voi esiintyä samanaikaisesti myös muita päänsärkytyyppejä, kuten tensionaalista eli jännityspäänsärkyä tai niskaperäistä päänsärkyä. Hoitamalla migreenin ohella esiintyviä mahdollisia muita päänsärkytyyppejä, voidaan yleensä parantaa kivuista kärsivän ihmisen toimintakykyä.
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja
Flexus Terveyspalvelut
Ajanvaraus: www.flexus.fi/ajanvaraus
Lähteet
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32269669/