Niskakipu on maailmanlaajuisesti yleinen vaiva ja voi pahimmillaan aiheuttaa jopa työkyvyttömyyttä aiheuttaen täten myös merkittäviä kustannuksia. On arvioitu, että vain noin yksi viidestä niskakivusta kärsivästä hakee ongelmaansa apua. (1,2) Kipu voi olla lyhytaikaista, jolloin puhutaan akuutista niskakivusta tai pitkäaikaista, jolloin terminä toimii krooninen niskakipu. Tiedämme tällä hetkellä, että syyt niskakivun takana ovat hyvin monitekijäiset. Kivun taustalla olevat tekijät voidaan jakaa karkeasti fyysisiin, psykososiaalisiin ja yksilöön liittyviin riskitekijöihin. Tieteen saralla niskakivun kanssa ollaan hieman samankaltaisessa tilanteessa kuin esimerkiksi alaselkäkivun kanssa. Tiedämme tekijöitä, jotka liittyvät niskakipuun ja anatomisia rakenteita, jotka voivat aiheuttaa potentiaalisesti ongelmia, mutta meillä ei yleensä ole keinoja siihen, että voisimme osoittaa yhden tietyn rakenteen, joka on syypää kipuihin. Täten diagnoosiksi muodostuu usein epäspesifi niskakipu. Mikäli niskakivulle löytyy jokin selkeä syy, mikä on paljon harvinaisempaa, voidaan puhua spesifistä niskakivusta.
Joka tapauksessa, niskakipuun ei olla vielä valitettavasti löydetty hopealuotia, jolla voisimme hoitaa kaikki niskakivut (toki on paljon hyviä hoitomuotoja mitkä monille toimivat, mutta emme voi vielä sanoa, että jokin tietty hoitomuoto olisi selkeästi paras). Esimerkiksi sosiaalinen media on pullollaan erilaisia ”hoitomuotoja”, joiden luvataan parantavan niskakipu ja usein kaikki muutkin kivut ja ongelmat. Näihin lupauksiin kannattanee suhtautua terveellä kriittisyydellä.
Sisältö
Miten niskakivut luokitellaan?
Suomen Käypä hoito -suosituksessa niskakivut luokitellaan 1) paikalliseksi niskakivuksi, 2) säteileväksi niskakivuksi, 3) piiskaniskuvammaksi (whiplash), 4) myelopatiaksi eli selkäydinkompressioksi tai 5) muuksi niskakivuksi. Kansainvälisissä tutkimuksissa on luotu neljä ryhmää; 1) niskakipu, jonka lisäksi liikerajoituksia 2) niskakipu, jonka lisäksi koordinaatiohäiriö 3) niskakipu, jonka lisäksi päänsärky 4) niskakipu, jonka lisäksi säteilykipua. (7) Tässä artikkelissa käydään läpi mitä tiede sanoo tällä hetkellä (aikuisten) epäspesifin niskakivun riskitekijöistä, tutkimisesta ja hoidosta.
Niskakivun riskitekijöitä
Psyykkiset tekijät – psyykkisten tekijöiden, kuten ahdistuksen, masennuksen, stressin ja niskakivun välillä on selkeä yhteys. Tällä hetkellä on kuitenkin vaikeaa sanoa, mikä aiheuttaa mitäkin. Esimerkiksi masennuksen ja niskakivun välisen yhteyden uskotaan olevan kaksisuuntainen, eli masennus pahentaa niskakipua ja niskakivut voivat pahentaa masennusta. Myös huono työtyytyväisyys, työkavereiden antama vähäinen sosiaalinen tuki sekä työskentely pitkään huonossa asennossa voivat suurentaa niskakivun riskiä (3,4)
Kognitiiviset tekijät – asenteilla ja esimerkiksi pelko-välttämiskäyttäytymisellä (potilas pelkää niskan/selän käyttöä) on havaittu yhteys niskakivun kanssa. Myös kivun katastrofointi ja heikko minäpystyvyyden tunne ovat yleisiä ilmiöitä, mitkä voivat johtaa kiputuntemuksen voimistumiseen (3)
Uniongelmat – Niskakivun ja uniongelmien välinen yhteys vaikuttaa olevan kaksisuuntainen, eli niskakipu voi johtaa uniongelmiin ja päinvastoin (3,5)
Piiskaniskuvamma eli whiplash – taustalla usein autokolari tai urheiluvamma, jonka seurauksena niskaan tulee äkillisiä liikkeitä, seurauksena usein niskakipua, päänsärkyä, huimausta ja pahoinvointia (3)
Fibromyalgia – krooninen tuki- ja liikuntaelinsairaus, johon liittyy usein myös niskakipu (3)
Radikulopatia (usein välilevyn pullistuma) – vaiva, jossa selkäytimestä lähtevälle hermojuurelle aiheutuu painetta tai ärsytystä, mukana usein niskakipua ja käden puutumista/pistelyä, mikäli kyseessä kaularangan välilevyn pullistuma. Hyviä uutisia radikulopatiasta kärsiville; yli 85% akuuteista radikulopatioista parantuvat itsestään 8-12 viikon sisällä ja osassa tutkimuksia on havaittu merkittävää paranemista jo 4 viikon sisällä (2,3)
Autoimmuunisairaudet – osa autoimmuunisairauksista voivat aiheuttaa niskakipuja. Näitä tauteja ovat muun muassa erilaiset reumat, MS-tauti, nivelpsoriasis ja myosiitti, joka on eräs tulehduksellinen lihassairaus. On hyvä muistaa, että autoimmuunisairaudet ovat kuitenkin harvinaisia syitä niskakivun taustalla. (3)
Sukupuoli – naisilla vaikuttaa esiintyvän enemmän niskakipuja (3,6)
Ikä – niskakipuja esiintyy eniten keski-ikäisillä, 45-54-vuotiailla (3,6)
Genetiikka – kaksostutkimusten avulla on onnistuttu osoittamaan yhteys genetiikan ja niskakivun välillä, tämä aihe tarvitsee kuitenkin vielä lisää tutkimusta (3)
Niskakivun tutkiminen
Niskakipua tutkittaessa pyritään ensin selvittämään, onko taustalla jokin spesifi eli tarkka kivunaiheuttaja (esim. fyysisen trauman seurauksena) sekä sulkemaan pois mahdolliset vakavammat syyt. Mikäli epäillään esimerkiksi infektiota eli jonkinlaista tulehdusta, autoimmuunisairautta (esim. reumaa), kasvainta tai myelopatiaa eli selkäytimen kompressiota, tarvitaan yleensä lisätutkimuksia kuten erilaisia laboratoriokokeita sekä kuvantamista. Myös hermojuuriperäiset vaivat, kuten välilevynpullistumat, tulee poissulkea, mikäli potilaalla ilmenee niskakivun lisäksi puutumista/säteilyoireita ja/tai muita hermoperäisiä oireita. Edellä mainitut ovat onneksi kuitenkin melko harvinaisia niskakivun aiheuttajia. Tiivistettynä, niskakipuiselta etsitään siis ensin ”punaisia lippuja”, jotka ovat merkkejä/oireita jostain epätavallisesta ja mahdollisesti vakavammasta ongelmasta. Mikäli punalippuja ei havaita, päädytään siis epäspesifiin niskakipuun. Millaisia tutkimuksia niskakipuinen voi odottaa vastaanotolla?
1. Alkuhaastattelu – potilaan historia selvitetään tarkasti, tähän voidaan käyttää myös erilaisia kyselylomakkeita
2. Niskan toiminta ja palpaatio – tutkitaan, löydetäänkö liikerajoitteita/kivuliaita liikesuuntia, palpoidaan eli tunnustellaan käsin niskan ja hartian lihakset sekä selkäranka, myös niskan voimatasot tulee tutkia
3. Neurologinen status eli hermoston tutkiminen, mikäli epäillään esimerkiksi välilevynpullistumaa – provokatiiviset testit (esim. Spurling, hermojen venytystestit), lihasten voimatestit, refleksit ja ihotunnot
Kuvantaminen ja laboratoriokokeet tarvittaessa – huomioi, että jo 20-vuotiailta (noin 15 prosentilla) löydetään magneettikuvista löydöksiä esimerkiksi kaularangan välilevyistä, vaikka he olisivat täysin oireettomia. Kuvantaminen ei siis epäspesifissä niskakivussa ole yleensä tie onneen, yleensä jopa päinvastoin. Kun ihminen näkee kuvista, että kehossa on kaikenlaisia vaurioita ja ”vikoja” (joita on siis lähes kaikilla), voivat nämä sivulöydökset aiheuttaa paljon aiheetonta huolta ja vaikuttaa ihmisen ajatuksiin ja käyttäytymiseen negatiivisesti. Tällöin myös kivut voivat lisääntyä entisestään.
Niskakivun hoito
Vaikka epäspesifin niskakivun ennusteesta ei ole tarjolla juurikaan luotettavaa tietoa, voidaan sanoa yleisellä tasolla, että ennuste on yleensä hyvä. Edellä myös mainittiin, että hoidon suhteen ei olla löydetty kuningashoitomuotoa, joka toimisi kaikille. Täten hoitotoimenpiteet tuleekin aina räätälöidä jokaiselle kivusta kärsivälle erikseen, jotta saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Seuraavassa listassa erilaiset hoitomuodot, joiden käyttöä suositellaan tutkimusten perusteella, usein hyvä lopputulos saadaan eri hoitoja yhdistelemällä (7):
1. Terapeuttinen harjoittelu/liikunta – voivat sisältää erilaisia niskan, hartian, käsien ja yläselän harjoitteita ja/tai aerobisia liikunnan muotoja, kuten kävelylenkkejä. Usein jo pienillä määrillä saadaan hyvä vaste (esimerkiksi 1-3 harjoitetta, 2-3 kertaa viikossa). Tärkeitä niin akuutin kuin kroonisen kivun hoidossa. Yksittäisistä hoitomuodoista liikunnasta on vakuuttavinta tutkimusnäyttöä niskakivun hoidon suhteen
2. Neuvonta – potilasta tulee rohkaista aktiivisuuteen, sängyn pohjalle ei kannata jäädä vaan paluu arkeen kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti. Lisäksi annetaan neuvoja kivun kanssa toimimiseen arjessa, myös tilanteen seuranta on tärkeää. Esimerkiksi välilevynpullistuman ollessa kyseessä, tiettyjä liikkeitä on usein hyvä välttää, jottei kipu provosoidu
3. Manuaaliterapia – toimii osalle tehokkaana kivunlievityksenä muiden hoitointerventioiden ohella, hieronta, nivelmobilisaatiot, nivelmanipulaatiot (”naksuttelut”), akupunktio ja TENS
Niskakipuisen harjoitusohjelma
Alla esimerkki kuntoutusohjelmasta, jota voit kokeilla niskakivun hoidossa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että mikään yksittäinen ohjelma ei toimi kaikille. Mikäli kärsit niskakivuista etkä saa niitä kotikonstein kuriin, hakeudu osaavan ammattilaisen vastaanotolle.
Viikot 1-2
Harjoittele 2-3 kertaa viikossa, sarjojen välissä tauot noin 1,5-2min. Pidä myös treenien välissä aina välipäivä. Voit katsoa harjoitteista videot Flexuksen Instagramista.
Vipunostot sivuille kuminauhoilla tai käsipainoilla, 3x10
Kylkimakuulta niskan sivutaivutukset 3x10 per puoli. Mikäli tämä harjoite tuntuu hyvin raskaalta, aloita pienemmillä toistomäärillä.
Selinmakuulta, vie leuka kohti rintaa ja palauta. Älä laske takaraivoa välissä alas. 3x10
Viikot 2-4
Vipunostot sivuille suuremmalla kuormalla, 4x6
Istualtaan niskan sivutaivutukset, kuminauha vastuksena 4x6
Selinmakuulta, vie leuka kohti rintaa ja palauta, kuminauha vastuksena 4x6
Oleellista on, että harjoitusohjelmasi on progressiivinen, eli nousujohteinen. Mikäli pystyt tekemään kaikki sarjat helposti, kannattaa lisätä kuormaa. Tällöin maksimoit kehityksesi. Alla esimerkkejä niskajumpista!
Mitä tehdä, kun niska on kipeä?
Pyri pitämään liikettä yllä ja jatka arjen rutiineja mahdollisimman normaalisti. Akuutit niskakivut helpottavat yleensä jo parin päivän sisällä.
Voiko kivuliasta niskaa hieroa?
Kauanko niskakipu kestää?
Saako kipeää niskaa venyttää?
Mikä on paras tapa hoitaa niskaa?
Voiko niskakipu tarkoittaa jotain vakavaa sairautta?
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja
Joonas Virtanen
Osteopaatti, urheiluhieroja & fysiikkavalmentaja
Lähteet