Yleistä
Hyppääjän polvi eli patellajänteen tendinopatia (ennen kutsuttu myös tendiniitiksi) on tyypillinen nuorehkon (15-30 vuotiaan) urheilijan polvivaiva. Tendinopatia on sateenvarjotermi erilaisille jänneperäisille ongelmille. Diagnoosi hyppääjän polvesta pystytään yleensä tekemään klinikalla ilman kuvantamista selkeiden oireiden ja huolellisen tutkimisen perusteella. Mikäli kuvantamiselle koetaan kuitenkin tarvetta, voidaan polvi tutkia ultraäänellä taikka magneettikuvalla. Röntgenkuvalla nähdään polven luiset rakenteet sekä mahdollisia luun uudismuodostumia (osteofyytti). Hyppääjän polvi on usein pitkäaikainen vaiva ja se vaatii oikeanlaista kuntoutusta. On kuitenkin hyvä muistaa, että jänteiden vaurioita havaitaan kuvantaessa myös täysin terveillä ihmisillä. Usein tendinopatian taustalla on liiallinen harjoittelukuorma sekä riittämätön lepo. Tällöin jänteen mekaaniset ominaisuudet voivat muuttua. (1,2,4)
Oireet
Kipu on yleensä pienellä alueella ja paikantuu usein heti polvilumpion alapuolelle. Tyypillistä on, että kipu ärtyy fyysisen kuormituksen yhteydessä, kuten hyppimisen yhteydessä ja helpottaa kun harjoittelu lopetetaan. Lepokipua ei yleensä esiinny. Hyppääjän polveen liittyy usein myös nk. ’warm up’ -efekti – kipua syntyy harjoitteen alussa, mutta se helpottaa 5-15 minuutin jälkeen. Kipu kuitenkin palaa harjoitteen jälkeen ja polvi voi olla kipeä myös seuraavana päivänä. Joissain tapauksissa kipua polveen voi tuottaa myös pitkään istuminen, portaiden kävely sekä kyykkääminen. (1,4)
Tutkiminen ja hoito
Potilaan huolellinen tutkiminen on äärimmäisen tärkeää. Polven kiputiloissa tutkitaan myös lonkan, nilkan ja jalkaterän toimintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään voimatasoihin sekä liikkuvuuksiin. Myös hyppy- ja laskeutumistekniikkaa voidaan tutkia. Patellajänne on yleensä myös palpaatio- eli kosketusarka etenkin joko jänteen ylä- tai alaosasta. (1,3)
Hyppääjän polven hoitoa koskien eniten on tutkittu harjoitusterapiaa. Harjoitusterapiaa voidaan tehdä monella eri tapaa, mutta yleensä siihen liittyy hyvin suunniteltu ja säännöllinen voimaharjoittelu. Tutkimusten valossa ei voida vielä sanoa, että jokin tietty tapa kuntouttaa hyppääjän polvea olisi paras. Tyypillisesti kuntoutus jaetaan neljään eri vaiheeseen, isometriseen (pidot), isotoniseen, plyometriseen (hypyt) sekä lajiin paluuseen. Hyppääjän polven kuntoutus kestää usein ainakin 6-12 kuukautta. On tärkeää muistaa, että samat voimaharjoitteluohjelmat eivät toimi kaikille, eli avainasemassa on jälleen kerran yksilöllisyys. Osa urheilijoista saattaa myös kuntoutua nopeammin, osa taas hitaammin.
Mikäli kärsit polvikivuista, kannattaa hakeutua osaavan kuntoutusalan ammattilaisen käsiin.
Mikä on hyppääjän polvi?
Hyppääjän polvi on polvilumpion päällä olevan jänteen (patellajänne) rasitusvamma. Vamma on tyypillinen lajeissa, joissa hypitään paljon.
Mistä hyppääjän polvi johtuu?
Miten hyppääjän polvea voi hoitaa?
Voiko kipeällä polvella harjoitella?
Voiko polvi tulehtua?
Joonas Virtanen
Osteopaatti, urheiluhieroja & fysiikkavalmentaja
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja
Lähteet