top of page

Plantaarifaskiitti - kipu kantapäässä

Päivitetty: 30. maalisk.


Mikä on plantaarifaskiitti?

Plantaarifaskiitti, josta nykyään käytetään nimitystä plantaarifaskiopatia, tarkoittaa jalkapohjan kalvorakenteen rappeumatilaa. Tyyppioireena on kipu kantapään sisäreunassa, joka kipuilee etenkin aamuisin.

Mikä auttaa plantaarifaskiittiin?

Voiko plantaarifaskiitti parantua?



Erilaiset vaivat jalkaterässä, nilkassa ja jalkapohjassa ovat väestössä hyvin yleisiä. Yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista jalkapohjassa on nimeltään plantaarifaskiitti (PF). Esimerkiksi Amerikassa PF aiheuttaa yli miljoona vuosittaista lääkärikäyntiä, kun taas urheilijoilla, etenkin juoksijoilla, esiintyvyys on jopa yli 17%. Vaikka termiä plantaarifaskiitti käytetään yhä yleisesti, on kyseessä kuitenkin todennäköisesti jalkapohjan kalvojänteen rappeumatila eikä tulehdusmuutokset, täten nykyään suositellaan käyttämään termiä plantaarifaskiopatia. Välillä kirjallisuudessa törmää myös termeihin tendinopatia, faskioosi, tendinoosi tai tendiniitti. Plantaarifaskiopatian esiintyvyydestä Suomessa on tarjolla vain vähän hyvää tutkimustietoa. Vaivaa esiintyy etenkin 40-60-vuotiailla sekä juoksijoilla ja se voi myös tulla samanaikaisesti molempiin jalkoihin. (1)



Plantaarifaskiitti
Kuvassa plantaarifaskia

Plantaarifaskiitin oireet


Pääoireena plantaarifaskiopatiassa on kipu kantapään sisäpuolella. Tyypillisesti kipua esiintyy etenkin aamulla heräämisen jälkeen, ensimmäisten askelten yhteydessä. Kipu helpottaa pikkuhiljaa liikkeelle lähdön myötä, mutta usein oireet jälleen pahenevat iltaa kohti. Myös urheilu ja iskutus kantapäälle tyypillisesti provosoivat kipua. Noin joka kolmannella oireita on molemmissa kantapäissä/jalkapohjissa. Kantapään sisäreuna on yleensä myös paineluarka. Noin 95 prosentilla plantaarifaskiopatia paranee vuoden sisällä konservatiivisesti (ilman leikkaushoitoa), eli vaiva voi siis kestää varsin pitkään.


Plantaarifaskiopatian tarkkaa aiheuttajaa ei tällä hetkellä tiedetä, mutta epäillään, että etenkin nilkan koukistusvaje olisi yhteydessä vaivan pitkittymiseen. Muita tuki- ja liikuntaelinvaivoja, jotka voivat aiheuttaa samantyyppisiä oireita kantapään alueella ovat muun muassa Haglundin tauti, kantaluun rasitusmurtuma sekä tarsaalitunnelisyndrooma. Edellä mainitut vaivat ovat kuitenkin harvinaisempia kuin plantaarifaskiopatia.  (1,2)


Millaisia riskitekijöitä plantaarifaskiitin taustalla on?


Vaikka plantaarifaskiopatian riskitekijöitä on tutkittu, eivät tutkimukset kuitenkaan ole kovin hyvälaatuisia. Alla listaus yleisimmistä tekijöistä, jotka on liitetty plantaarifaskiopatiaan:


Sukupuoli: plantaarifaskiopatiaa esiintyy lähes yhtä paljon niin miehillä kuin naisillakin (1,2)


BMI: ylipaino näyttäisi lisäävän riskiä plantaarifaskiopatian pitkittymiselle eli kroonistumiselle (1,2)


Fyysinen työ: työ, jossa esimerkiksi seistään tai kävellään paljon, saattaa olla riskitekijä plantaarifaskiopatian syntymiselle (1,2)


Luupiikki: luupiikkien ja kantapääkivun välisestä yhteydestä ei olla varmoja tieteen saralla. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ainakaan luupiikin muoto tai koko ei vaikuta kipuun eikä toimintakykyyn, mutta ihmisillä, joilla on plantaarifaskiitti esiintyy todennäköisemmin myös luupiikkejä. (1,2)


Biomekaniikka: osa tutkijoista uskoo, että kireä pohjelihas (m. gastrocnemius) olisi plantaarifaskiopatian aiheuttajana osassa tapauksia. (1,2)


Plantaarifaskiitin hoito


Kuten tekstissä mainittiinkin jo edellä, ylivoimaisesti suurin osa plantaarifaskiopatiatapauksista paranee ilman leikkaushoitoa vuoden sisällä. Erilaisia hoitovaihtoehtoja on tarjolla paljon. Ongelmana on kuitenkin tässäkin tapauksessa valitettavasti se, että tieteen valossa emme tällä hetkellä tiedä, mikä hoitomuodoista on paras tai edes hyvin toimiva. Hoito perustuu siis yleensä ammattilaisen omiin kokemuksiin ja potilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Alla listaus tyypillisistä hoitovaihtoehdoista, jotka voivat auttaa oireisiin (1,2):

 

-          Voimaharjoittelu

-          Venyttely

-          Ortoosit/pohjalliset, yölasta

-          Pistoshoidot esim. kortisoni tai runsasverihiutaleinen plasma (PRP-hoito)

-          Shockwave paineaaltohoito (ESWT)

-          Manuaaliterapia, esim. hieronta & akupunktio

-          Leikkaushoito, mikäli vaiva ei parane konservatiivisin keinoin

 

Vaikka plantaarifaskiopatian osalta tutkimukset eivät annakaan vielä selkeitä vastauksia hoitojen tehosta, saa moni potilas silti apua oireisiin esimerkiksi terapeuttisen harjoittelun ja neuvonnan kautta. Mikäli kärsit jalkapohjan alueen kivuista eikä tilannetta saa hallintaan kotikonstein, kannattaa hakeutua ammattilaisen vastaanotolle.



Ilari Keckman

Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja


Joonas Virtanen

Osteopaatti, urheiluhieroja, fysiikkavalmentaja & fysioterapeuttiopiskelija



Lähteet


Comments


bottom of page