Olemme kirjoittaneet Flexus Terveysblogiin laajasti erilaisista lonkkaperäisistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista, ja niistä meille tulee myös paljon kysymyksiä. Helpoiten löydät kaikki lonkkablogit listattuna ”Lonkkakipu” -kategorian alta. Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on yrittää tivistää yhteen tekstiin, missä yleisimmät lonkkaperäiset ongelmat yleensä/tyypillisesti oireilevat aikuisilla. Vaikka moni tuki- ja liikuntaelinsairaus noudattaakin usein tietynlaista kaavaa esimerkiksi juuri kipualueen suhteen, kannattaa muistaa, että hyvin usein esimerkiksi sama jännevaiva tai nivelvamma voi kuitenkin myös oireilla eri ihmisillä hyvin eri tavoin. Kipu on jokaiselle ihmiselle subjektiivinen kokemus. Löydät tekstien lopusta myös taulukot, mistä näät nopeasti, missä mikäkin vaiva yleensä oireilee. Taulukoissa on lisättynä myös nuorten ja lasten tyypilliset lonkkavaivat. Huomioi, että taulukoissa ei käydä läpi kuvantamislöydöksiä (esim. magneetti- ja röntgenkuvat). Mikäli kärsit lonkkakivusta, kannattaa aina hakeutua ammattilaisen vastaanotolle mahdollisimman pian.
Sisältö
Lonkkanivelen anatomiaa
Lonkkanivelen tehtävänä on mahdollistaa liikettä sekä siirtää voimia ylä- ja alavartalon välillä. Pallonivel mahdollistaa laajat funktiot, lonkkaa voi koukistaa, ojentaa, loitontaa, lähentää sekä sisä- ja ulkokiertää. Lonkkanivel muodostuu reisiluun pään ja lonkkamaljan (acetabulum) väliin. Lonkkamaljan ympärillä on lisäksi rustoinen rengas, labrum, joka osaltaan luo lisästabiliteettiä niveleen. Nivelpinnat on vuorattu rustolla, jonka tehtävänä on mm. vähentää kitkaa luiden välillä ja ottaa vastaan iskuja. Mikäli rusto alkaa ajan myötä rappeutumaan, syntyy nivelrikko eli artroosi. Voit lukea lisää lonkan nivelrikosta täältä. Lisäksi lonkkanivelen ympärillä on vahvat nivelsiteet, jotka tukevat niveltä eri suuntiin. Lonkan alueen hermotus tulee pitkälti alaselän alueelta, minkä takia oireet voivat lantion seudulla olla varsin moninaiset.
Lonkan etuosan kivut
Lonkan etu- ja sisäreidellä tuntuvat kivut johtuvat yleensä lonkan nivelperäisistä ongelmista. Nuoremmilla urheilijoilla tyypillinen aiheuttaja on ahdas lonkka eli FAI, mutta kyseessä voi olla myös avulsiomurtuma tai lonkankoukistajien lihas/jännevaurio, mikäli taustalla on jokin tapaturma. Myös rustorengas eli labrum voi vaurioitua tapaturman seurauksena ja aiheuttaa kipua lonkan etuosalla, kuten myös reisiluun kaulan rasitusmurtumat.
Keski-ikäisillä yleisin lonkkanivelperäinen kipua aiheuttava vaiva on lonkan artroosi eli nivelrikko ja ikäihmisillä esiintyy myös lonkan murtumia yleensä kaatumisten seurauksena. Keski-ikäisillä lonkan etuosan kipua voi aiheuttaa myös avaskulaarinen nekroosi, joka on kuitenkin varsin harvinainen kivunaiheuttaja.
Joskus on myös mahdollista, että vatsaperäiset vaivat aiheuttavat heijastekipua lonkkaan, tällöin kyseessä voi olla esimerkiksi tyrä tai nivusperäiset lihas/jänneongelmat.
Diagnoosi | Kivun laatu | Tausta/riskitekijät | Testilöydökset |
Etuosan kivut Ahdas lonkka eli FAI | Syvä nivuskipu, voi säteillä lonkan sivuetuosaan, jomottava yökipu mahdollista | Esiintyy usein paljon urheilevilla, tyyppilajeina jääkiekko ja jalkapallo | Provosoituu usein lonkan koukistuksessa, lähennyksessä ja sisäkierrossa (FADIR ja FABER -testit), varmistetaan kuvantamalla |
Napsuva lonkka eli snapping hip/ iliopsoas bursiitti | Kipua syvällä lonkassa, joka voi säteillä alaspäin kohti polvea. Lisäksi napsumista, joka voi tuottaa kipua. | Esiintyy etenkin balettitanssijoilla ja juoksijoilla | Provosoituu usein lonkan lähennyksessä ja sisäkierrossa (FADIR ja FABER -testit) |
Reisiluun kaulan murtuma | Syvällä lonkassa tuntuva kipu, kipuilee painonvaraamisen yhteydessä | Esiintyy enemmän naisilla (nuoret urheilijat), myös vanhuksilla kaatumisten seurauksena | Palpaatioarkuus ison sarvennoisen alueella, kipua lonkkaa liikuteltaessa, varmistetaan kuvantamalla |
Meralgia paresthetica | Kihelmöinti, pistely, puutuminen etureiden alueella | Raskaus, ylipaino, tiukat housut/vyön käyttö | Heikentynyt ihotunto, reiden alue voi tuntua "epänormaalilta" |
Lähentäjäperäiset kivut/ urheilijan tyrä/ athletic pubalgia | "Tylsä" kipu nivusessa/lonkan etuosassa, joka voi säteillä sisäreiteen | Tyypillinen vaiva esim. jalkapallon, jääkiekon ja salibandyn pelaajilla. Todellista tyrää ei kuitenkaan löydetä | Palpaatioarkuus, kipua lonkkaa koukistaessa ja/tai vatsalihasliikkeissä |
Labrumvauriot | Kipu lonkassa, painon varaaminen voi olla hankalaa | Voi syntyä tapaturman tai toistuvan rasituksen seurauksena, keski-ikäisillä liittyy usein ikärappeumamuutoksiin | Kipuontuminen, heikentynyt lonkan sisäkierto, vaatii kuvantamista |
Lonkan nivelkalvon ohimenevä tulehdus eli transientti synoviitti | Äkillisesti alkanut, lapsi ontuu tai ei varaa painoa jalalle | 3-10-vuotiailla lapsilla | Lonkan kiertoliikkeet yleensä rajoittuneita |
Niveltulehdus (lapsen septinen artriitti) | Nivelen kuumotus, punoitus ja turvotus, nivel aristaa selvästi | Enemmän pojilla, esiintyvyys suurempi esimurrosikäisillä ja alle 2-vuotiailla | Pelkkä raajan liikuttaminen voi olla hyvin kivuliasta, vaatii lisätutkimuksia lääkärin toimesta |
Lonkan epifyseolyysi | Kipua saattaa olla vaikea paikantaa, painon varaaminen ei välttämättä onnistu | Yleisin yli 10-vuotiailla, jotka ovat nopean kasvun vaiheessa | Lonkan sisäkierto ja koukistus ovat yleensä vajaita, lonkka voi hakeutua ulkokiertoon |
Osteonekroosi | Lonkkakipu, voi olla vaikea paikantaa, alkuvaiheessa usein oireeton. Voi aiheuttaa säteilykipuja sekä lepokipua | Yleisin 30-65-vuotiailla miehillä, voi esiintyä myös muissa nivelissä | Kivun lisäksi lonkan funktiot voivat tuottaa kipua, muutoksia askelluksessa. Vaatii kuvantamista |
Legg-Calvé-Perthesin tauti | Kipuontuminen, oireet alkavat pikkuhiljaa ja kestävät pitkään, lepo helpottaa | 5-12-vuotiaat pojat, huomattavasti harvinaisempi tytöillä | Positiivinen Trendelenburgin testi, varmistetaan kuvantamalla |
Kipu lonkan etuosalla/nivusalueella, lonkan jäykkyyttä, pitkäkestoiset oireet | Yleistä yli 50-vuotiailla, provosoituu liikkeestä, helpottuu levossa | Lonkan funktioiden heikentyminen | |
Irtopalat ja ruston leesiot | Syvällä tuntuva lonkkakipu, kivuliasta napsumista/klikkausta | Taustalla usein lonkan trauma | Heikentyneet lonkan liikeradat, lonkka voi tuntua välillä jäävän "lukkoon" |
Lonkan takaosan kivut
Pakaran seudun eli lonkan takaosan kivut eivät siis yleensä viittaa lonkkanivelperäiseen ongelmaan. Pakarassa kipua voi aiheuttaa deep gluteal -syndrooma (DGS, joka aiemmin on tunnettu nimellä piriformis-syndrooma, kuin myös lannerangan välilevyn pullistumat sekä SI-nivelen patologiat. Myös takareiden eli hamstring-lihasten tendinopatia (jännevaiva) voi oireilla pakaran alaosalla. Oireita taakse voi aiheuttaa myös harvinaisempi iskiofemoraalinen pinnetila (ischiofemoral impingement).
Diagnoosi | Kivun laatu | Tausta/riskitekijät | Testilöydökset |
Takaosan kivut SI-nivelen ongelmat | Laaja-alainen kipu, joka voi ulottua alaselän, pakaran ja lonkan alueelle | Esiintyy enemmän naisilla, etenkin raskauden yhteydessä. Sakroiliitti oireilee taas usein miehillä intensiivisemmin | Provosoituu, kun paineistetaan SI-niveltä. Laslettin testipatteristoa voidaan käyttää |
Syvä pakarakipu, voi säteillä alaspäin takareiteen | Kipuilee usein pitkään istuessa, yleensä ei lihasheikkoutta tai ihotuntopuutoksia | Provosoituu, kun venytetään ja aiheutetaan painetta pakaran ulkokiertäjille, pakaran palpaatio voi aiheuttaa kipua | |
Hamstring-lihasten vauriot ja tendinopatiat | Kipu pakaran alaosassa/takareiden yläosassa, voi säteillä alaspäin kohti taivetta | Esiintyy etenkin pitkien matkojen juoksijoilla, voi kipuilla pitkään istuessa | Istuinluun alue voi olla paineluarka, voi provosoitua lonkan funktioissa |
Iskiofemoraalinen pinnetila | Kipu pakarassa ja/tai alaselässä, säteilykipua takareidessä | Taustalla usein trauma tai leikkaus | Kipu yleensä provosoituu mikäli kävellään pitkillä askeleilla, helpottuu lyhyellä askelluksella |
Lonkan sivuosan kivut
Lonkan sivuosalla yleisin kipua aiheuttava vaiva on gluteaalitendinopatia, jonka ohella käytetään myös termiä ison sarvennoisen kipuoireyhtymä (greater trochanter pain syndrome). Harvinaisempi kivunaiheuttaja on bursiitti eli limapussin tulehdus. Myös keskimmäisen pakaralihaksen (gluteus medius) jänteen repeämät ovat mahdollisia, vaikkakin myös harvinaisia.
Diagnoosi | Kivun laatu | Tausta/riskitekijät | Testilöydökset |
Sivuosan kivut Ison sarvennoisen kipuoireyhtymä / trochanter bursiitti | Kipu ison sarvennoisen alueella, usein kosketusarka. Voi säteillä reittä alaspäin | Tyypillinen vaiva juoksijoilla sekä keski-ikäisillä naisilla, mutta voi esiintyä myös miehillä | Paineluarkuus ison sarvennoisen alueella, kipu provosoituu usein istuessa, kävellessä ja kyljellään maatessa |
Kipu lonkan ulkosivussa, voi säteillä alaspäin. Napsumista, joka voi olla kivuliasta | Napsumista esiintyy noin 5-10% väestöstä, tyypillisesti lajeissa, joissa tarvitaan suuria lonkan liikeratoja | Napsuminen lonkan eri liikkeissä, kipua ison sarvennoisen alueella |
Kärsin lonkkakivusta, mitä minun tulisi tehdä?
On hyvä muistaa, että yleensä lonkkakipu ei tarkoita mitään vakavaa ja vaivasta voi päästä melko nopeastikin eroon. Alla muutama neuvo itsehoitoon (mikäli kyseessä on lapsi/nuori, kannattaa yleensä hakeutua suoraan, viivyttelemättä lääkäriin):
mikäli taustalla on jokin selvä tapaturma esimerkiksi urheilun parissa, on järkevää hakeutua lääkärin vastaanotolle. Tällöin voidaan poissulkea erilaiset rakenteelliset vauriot. Myös kuntoutus on tämän jälkeen helpompi toteuttaa, sillä esimerkiksi eri kudosvaurioilla voi olla erimittaiset paranemisajat.
mikäli taustalla EI ole mitään selkeää tapaturmaa ja kipu on kestänyt muutaman päivän ajan, mieti, voiko taustalla olla esimerkiksi kuormituksen muutos. Muutos voi tarkoittaa uutta harjoitusohjelmaa, lisääntynyttä fyysistä ja/tai henkistä kuormaa, uusia lenkkareita tai jotain muuta vastaavaa. Ihmisen keho saattaa reagoida herkästi muutoksiin, vaikka muutokset olisivat pieniä. Jos löydät jonkin selkeän muutoksen kivun taustalla, voit kokeilla keventää kuormaa muutaman päivän ajaksi, ja sen jälkeen palata asteittain takaisin lajisi/harrastuksesi pariin.
rasitusperäisissä vaivoissa täyslepo on harvoin hyvä idea.
integroi harjoitusohjelmaasi myös voimaharjoittelua, mikäli et sitä vielä ole tehnyt.
jos kipu on kestänyt pitkään (kuukausia), ja olet kärsinyt samanlaisesta kivusta aiemmin (esimerkiksi vuosia sitten) ja sinusta tuntuu siltä, että kipu ei meinaa helpottaa, hakeudu osaavan ammattilaisen luo. Säästät todennäköisesti aikaa ja rahaa. Mikäli tarvitset konsultaatioapua, voit ottaa meihin yhteyttä suoraan sähköpostitse.
Joonas Virtanen
Osteopaatti, urheiluhieroja & fysiikkavalmentaja
Ilari Keckman
Osteopaatti, urheiluhieroja & kouluttaja
Lähteet