Sisältö
Tiivistelmä
Selkäydinkanavan ahtaumassa selkäydin ja/tai selkäydinkanavassa oleva hermo tai hermot ovat puristuksissa
Esiintyvyys suurinta yli 60-vuotiailla
Tyyppioireena alaselkä- ja pakaroiden alueen kipu, joka pahenee kävellessä ja selkää taaksetaivuttaessa ja helpottaa etukumarassa, kuten istuessa
Selkäydinkanavaa voivat ahtauttaa erilaiset kulumaperäiset muutokset kuten nivel- ja nivelsiderakenteet
Monilla oireet vähenevät ajan myötä konservatiivisella hoidolla
Leikkaushoitoon voidaan päätyä, mikäli oireet ovat kovat ja vaiva on pitkittynyt
Yleistä
Selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi tarkoittaa tilannetta, jossa selkäydin tai selkäydinkanavassa olevat hermot/hermo joutuvat puristuksiin. Hermorakenteille jää siis liian vähän tilaa. Ahtaumaa voi esiintyä myös kaularangan ja rintarangan alueella, mutta tässä artikkelissa keskitytään alaselän eli lannerangan spinaalistenoosiin (englanniksi lumbar spinal stenosis). Spinaalistenoosia esiintyy yleensä etenkin yli 60-vuotiailla. Huomionarvoista on, että kun yli 65-vuotiaita kuvannetaan, havaitaan selkäydinkanavan ahtaumia jopa 30%:lla. Näistä tapauksista läheskään kaikki eivät kuitenkaan oireile millään tavoin. Kuvantamista ei välttämättä aina heti suositella, sillä kuvantamislöydökset ja oireet korreloivat usein huonosti keskenään. Hoitoon hakeutumisen syynä on yleensä alaselkä- ja pakarakipujen lisäksi kävelyn selkeä vaikeutuminen. Kansainvälisesti yhteisesti hyväksyttyä kriteeristöä tai määritelmää selkäydinkanavan ahtaumalle ei kuitenkaan vielä ole.
Mikä aiheuttaa selkäydinkanavan ahtaumaa?
Selkäydinkanavan ahtauma aiheutuu yleensä erilaisista rangan rakenteiden degeneratiivisista eli kulumaperäisistä muutoksista. Muutoksia voi tapahtua mm. välilevyissä, fasettinivelissä ja keltasiteessä eli ligamentum flavumissa. Muutosprosessien myötä hermokudos tai kudokset joutuvat puristuksiin, ja niiden verenkierto heikentyy. On myös mahdollista, että selkäydinkanavan ahtauma johtuu synnynnäisestä rakenteellisesta ahtaudesta ja joskus taustalla voi olla myös nikamansiirtymä eli spondylolisteesi.
Spinaalistenoosin oireet
Alaselkäkipu ja/tai alaraajakipu, joka pahenee kävellessä. Tauko helpottaa oireita, mutta oireet palaavat kävelyn jatkuessa
Alaraajojen, yleensä pakaroiden ja/tai reisien puutuminen, pistely ja väsyminen. Kipu voi säteillä myös alemmas, jalkaterään saakka
Oireet alkavat yleensä pikkuhiljaa ja pahenevat ajan myötä
Kipua helpottaa etukumarassa oleminen, esimerkiksi istuminen - rangan ollessa kumarassa, tila selkäydinkanavassa kasvaa
Selän taaksetaivutus pahentaa oireita - rankaa taakse taivuttaessa tila selkäydinkanavassa vähenee
Kipua sattaa ilmetä myös makuuasennossa
Neurogeeninen klaudikaatio eli katkokävely. Mikäli kyseessä on valtimotaudista johtuva katkokävely, oireet eivät yleensä helpota esimerkiksi ylämäkeä kävellessä. Lisäksi, selkäydinkanavan ahtaumasta johtuvasta klaudikaatiosta oireet esiintyvät yleensä enemmän reisissä, kun taas valtimotaudista johtuvasta klaudikaatiossa oireita on tyypillisemmin pohkeissa
Kaularangan spinaalistenoosissa oireet alkavat yleensä käsien tai käden kömpelölyydellä ja kivut ilmenevät vasta myöhemmin. Rintarangan spinaalistenoosissa oireet esiintyy yleensä nännien, navan, solisluun tai nivusten seudulla.
Anatomiaa
Ihmisen selkäranka koostuu nikamista, jotka voidaan jakaa sijaintinsa mukaan kaularangan nikamiin (7kpl), rintarangan nikamiin (12kpl) ja lannerangan nikamiin (5kpl). Nikamien väleissä sijaitsevat välilevyt, jotka erottavat nikamia ja ottavat iskuja vastaan. Myös risti- ja häntäluussa on nikamia, mutta ne ovat luutuneet aikuisella ihmisellä yhteen.
Rangan etuosaa muodostaa nikamarunko eli corpus vertebrae. Rungon etu- ja takapuolella sijaitsevat nivelsiteet, jotka tarjoavat lisätukea rangalle. Rungosta lähtevät pedikkelit, jotka yhdistävät nikaman etu- ja takaosan. Nikaman takaosaa muodostaa nikamakaaret sekä laminat, sivuilta löytyvät poikkihaarakkeet (processus transversus) ja taaimmainen uloke kulkee nimellä okahaarake (processus spinosus). Selkäydinkanava muodostuu siis nikaman etu- ja takaosan väliin.
Hoito
Selkäydinkanavan ahtauman hoidon suhteen ei olla tällä hetkellä täysin yksimielisiä ja kuten edellä mainittu, ei vaivalle ole tällä hetkellä edes yhteistä kriteeristöä. Suuri osa ahtaumista ovat myös täysin oireettomia. Mikäli oireet ovat lieviä, aloitetaan hoito yleensä konservatiivisella kuntoutuksella ja vaikeammissa tapauksissa taas voidaan päätyä leikkaushoitoon. Leikkaushoitoa ja konservatiivista hoitoa on vertailtu eri tutkimuksissa ja tulokset ovat varsin ristiriitaisia. Minamide ja kumppanit (2013) seurasivat 34 henkilön ryhmää, joita hoidettiin konservatiivisesti. 10 vuoden aikana oireet paranivat 30%:lla, pysyivät samanlaisina 30%:lla ja lopuilla oireet olivat pahentuneet. Toisaalta taas eräässä japanilaisessa tutkimuksessa (Otani et al. 2018) oli yli tuhat osallistujaa ja tutkimuksessa tehtiin vuoden jälkeen tilannekatsaus. Havaittiin, että yli 50%:lla, joille oli diagnosoitu lannerangan selkäydinkanavan ahtauma, oireet olivat vähentyneet. Leikkaukseen päädytään yleensä viimeistään silloin, kun kivut ovat sietämättömiä ja arkielämä ei enää onnistu.
Spinaalistenoosin itsehoito
Liikunta - yhtä oikeaa liikuntamuotoa ei ole, mutta kannattaa kokeilla lajeja, jotka eivät vaadi ainakaan kovasti selän taaksetaivutusta. Suurimmalla osalla esimerkiksi pyöräily on täysin kivuton liikuntamuoto. Myös lihaskunnosta kannattaa ehdottomasti pitää huolta
Lääkkeet - mikäli kipu on lievää, voi kokeilla kipulääkettä, kuten parasetamolia tai tulehduskipulääkettä, kuten ibuprofeenia
Tarvitsetko apua kipujesi kanssa? Varaa ilmainen ammattilaisen ensikonsultaatio tästä.
Muita samalla alueella oireilevia vaivoja
Tulehdukselliset sairaudet, kuten selkärankareuma
Vaskulaarinen klaudikaatio eli valtimotaudista johtuva katkokävely
Kokemuksia selkäydinkanavan ahtaumasta - asiakastapaus
Mika 58v, Flexuksen asiakas
"Minun oireeni alkoivat vuosia sitten. Aluksi alaselkä oli satunnaisesti kipeä, mikä ei sinänsä ollut mitään uutta, ja sitten mukaan tuli vähitellen myös molempien pakaroiden särkyä. Tein fyysistä työtä ja huomasin, että jalat alkoivat myös ajoittain tuntumaan voimattomilta, enkä jaksanut enää töissä samalla lailla kuin ennen. Lopulta pystyin kävellä ehkä kilometrin tai kaksi, minkä jälkeen olin aivan piipussa. Hain sitten teille Flexukselle ilmaiseen ensikonsultaatioon lueskeltuani artikkeleitanne ensin läpi. Tutkimusten jälkeen Joonas hieroi pakaran lihakset ja alaselän läpi. Se tuntui auttavan yllättävän paljon kipuihin. Sen jälkeen lähdettiinkin sitten salille katsomaan treeniohjelmaa läpi. Sain myös hyvän vinkin pyöräilystä - se ei muuten satu yhtään ja olenkin innostunut siitä kovasti. Elämää myös helpotti kun ymmärsin, että selän taaksetaivuttaminen pahentaa oireita ja kumartuminen helpottaa niitä, pystyn hieman hallitsemaan arkeani paremmin. Tällä hetkellä tilanne on selkeästi parempi kuin ennen, pystyn kävelemään jo muutaman kilometrin ilman mitään tuntemuksia, vaikka välillä selkä ja pakarat hieman muistutteleekin olemassaolostaan. Fillarointia harrastan edelleen monesti viikossa. Kuntoutusta on varmasti vielä jonkin verran jäljellä, mutta matka jatkuu kuitenkin eteenpäin!"
Usein kysytyt kysymykset
Mistä selkäydinkanavan ahtauma johtuu?
Selkäydinkanavan ahtauma johtuu degeneratiivisista eli kulumaperäisistä rangan rakenteellisista muutoksista, jotka painavat hermorakenteita.
Pitääkö selkäydinkanavan ahtauma aina leikata?
Saitko tarpeeksi tietoa tästä artikkelista? Mikäli et, kommentoi alle, niin vastaamme!
Kyllä
En
Comments